Suru

"Turha on syntyjä syviä hakea
Silloin kun murhe on musta ja makea
Vasta kun totuus on karvas ja kirkas
alkava on sun tietäjävirkas."

                    (Lauri Viita)

 

 

Suru kriisissä: Tunteiden käsittely ja tukeminen

Kun elämässä koetaan suuri menetys tai muu kriisi, suru on luonnollinen reaktio. Suru voi ilmetä monin eri tavoin, ja sen kokeminen on hyvin yksilöllistä. On tärkeää muistaa, että suru on osa elämää, eikä sitä tarvitse häpeillä.

Surun eri vaiheet:

Surun käsittelyssä ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa, eikä suru seuraa aina tiettyä kaavaa. Yleisesti ottaen suruun liittyy kuitenkin erilaisia vaiheita, kuten:

  • Shokki: Alkuvaiheessa voi kokea tunnottomuutta ja epätodellisuuden tunnetta.
  • Vastustus: Suruun voi liittyä voimakkaita tunteita, kuten vihaa, syyllisyyttä tai ahdistusta.
  • Sopeutuminen: Vähitellen alkaa hyväksyä tapahtunut ja etsiä uusia merkityksiä elämälle.

Surun oireet:

Suru voi ilmetä niin fyysisinä kuin psyykkisinä oireina. Fyysisiä oireita voivat olla esimerkiksi uupumus, univaikeudet, ruokahalun muutokset ja päänsärky. Psyykkisiä oireita ovat muun muassa alavireisyys, itkuisuus, keskittymisvaikeudet ja eristäytyminen.

Miten selviytyä surusta:

  • Puhuminen: On tärkeää puhua tunteistaan läheisille, ystäville tai ammattilaiselle.
  • Itsehoito: Huolehdi riittävästä unesta, ravinnosta ja liikunnasta.
  • Muistaminen: Muistele menetettävää henkilöä tai asiaa omallesi sopivalla tavalla.
  • Ammattiapu: Jos suru vaikeuttaa arkielämää, kannattaa hakeutua ammattilaisen puheille.

Milloin hakeutua apua:

Jos suru pitkittyy eikä arki toimi, kannattaa hakea ammattiapua. Esimerkiksi psykoterapeutti voi auttaa sinua käsittelemään tunteitasi ja löytämään uusia selviytymiskeinoja.

 

Patologinen suru: Kun suru muuttuu sairaudeksi

Patologinen suru on tilanne, jossa normaali surureaktio pitkittyy ja voimistuu niin paljon, että se alkaa haitata merkittävästi arkielämää. Se on kuin syvä surunmeri, jossa hukkuu kaikki muu.

 

Mitä jos jään kriisiin jumiin?

www.youtube.com/watch?v=9PpMthgOgY8

 

Miten patologinen suru eroaa normaalista surusta?

  • Aika: Normaalissa surussa tunteet vähenevät vähitellen ajan myötä, mutta patologisessa surussa ne voivat jatkua vuosia.
  • Intensiteetti: Tunnetila on jatkuvasti hyvin voimakas ja lamauttava.
  • Toimintakyky: Arkisten tehtävien hoitaminen vaikeutuu huomattavasti, ja sosiaaliset suhteet voivat kärsiä.
  • Ajatukset: Ajatukset pyörivät jatkuvasti menetyksen ympärillä, ja tulevaisuus näyttää mustalta.

Miksi patologinen suru kehittyy?

Syitä on monia, ja ne voivat vaihdella yksilöstä toiseen. Jotkut riskitekijät ovat:

  • Menetyksen laatu: Esimerkiksi lapsen kuolema voi lisätä riskiä.
  • Omat persoonallisuuden piirteet: Esimerkiksi taipumus ahdistukseen tai masennukseen.
  • Aiempi trauma: Esimerkiksi lapsuuden traumaattiset kokemukset.
  • Sosiaalinen tuki: Jos läheisiä ei ole tukemassa, suru voi pitkittyä.

Mitä oireita patologisella surulla on?

  • Voimakkaat tunteet: Jatkuva suru, kaipaus, tyhjyys, viha, syyllisyys.
  • Fyysiset oireet: Unettomuus, ruokahalun muutokset, väsymys, krooniset kivut.
  • Ajatukset: Itsemurha-ajatukset, toivoton olo, kyvyttömyys tuntea iloa.
  • Käyttäytyminen: Eristäytyminen, päihteiden käyttö, riskikäyttäytyminen.

Miten patologista surua hoidetaan?

  • Psykoterapia: Keskusteluhoito on tärkein hoitomuoto.
  • Lääkitys: Masennuslääkkeet voivat auttaa lievittämään oireita.
  • Tuki ryhmät: Muiden saman kokeneiden kanssa keskusteleminen voi olla lohduttavaa.

Milloin on syytä hakeutua apua?

Jos suru vaikeuttaa arkielämää ja toimintakykyä, on tärkeää hakeutua ammattilaisen arvioon. Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä parempi on ennuste.

Muista: Patologinen suru on vakava sairaus, mutta siitä voi parantua. Älä jää yksin surusi kanssa.

Lisätietoa:

Jos sinä tai joku tuttusi kärsii patologisesta surusta, älä epäröi hakea apua.

 

Lisätietoja:

Luettavaa:
 

Tärkeintä on muistaa, että et ole yksin surussasi. Apua on saatavilla, kun sitä tarvitset.